*Teearvostelu: Lempipussiteeni...!*

Toinen teearvosteluni käsittelee kolmea pussiteiden aatelia, jotka ovat minulle tavalla tai toisella merkityksellisiä. Olen valinnut yhden valkoisen, yhden mustan sekä yhden vihreän pussiteen esittelyyn. Tutustumiseniloa ennakkoluulottomille kokeilijoille!

***

White Tea: Asian Plum

valmistaja/jakelija: Teekanne
haudutus: 100 C, 2-3 min
erikoista: kaunis paketin ja pussien ulkoasu

Tutustuin tähän kaunokaiseen sattumalta huomatessani teen kauniin paketin lähikaupan hyllyllä. Erityisesti kuvaus "Asian Plum" vaikutti ostopäätökseeni, sillä kaipasin jotain aasialaista teetä, joka poikkeaa perusvihreistä teistä.

Teen tuoksu on runsaan kukkainen ja makea. Mielessä vilisee yht´aikaa mielikuvia kevään kukkivista luumupuista sekä syksyn mehukkaasta luumusadosta. Tuntuu, kuin olisin matkannut manterien halki Aasiaan. Kokonaisuudessaan teen tuoksu antaa mehukkaan ja syvän naisellisen ensivaikutelman.

Itse maku kannattelee hyvin tuoksua ja antaa vastinetta sille, mitä ensivaikutelma on luvannut. Tästä huolimatta maku sukeltaa vielä askelta syvemmälle tehden sen kuitenkin sellaisella hartaudella ja rauhalla, ettei minkäänlaista ahdistusta tule vastaan. Keskimaku saisi kuitenkin olla hieman raikkaampi; se olisikin oiva viilto tämän makeahkon kokonaisuuden syövereihin. 

Uskallan kuitenkin julistaa Asian Plumin yllättävän hyväksi pussiteeksi, sillä syvyyksistään huolimatta jälkimausta löytyy sopivan luumuisaa happamuutta. Makukokonaisuus onnistuu löytämään hyvän tasapainon. Kylkiäisiksi teelle olisi helppo visioida makeahkon kirpeä piirakkapala, jossa syksyn ja kevään makumaailmat kohtaavat. White Tea: Asian Plum on ehdottomasti oiva jälkiruokatee.

Asian Plum soveltuu mainiosti hyvää pussiteetä etsivälle. Mikäli mielesi kaihoaa Aasian villeille puukedoille etkä osaa kieltäytyä syvän valkoisen teen viettelyksestä, on tämä ehdottomasti tutustumisen arvoinen tapaus...!

arvosana: ****

***

Keisarin morsian

 

valmistaja/jakelija: Nordqvist

haudutus: 100 C, 2 min

kuvaus: musta tee, mustaseljanmarjan ja kvittenhedelmän aromit

Keisarin morsiamella on erityinen paikka sydämessäni kautta pussiteiden historiani. Ihastuin nuorena jo tämän aromikkaan mustan teen eksoottisen lämpimään elämykseen ja kyseinen maku tulee aivan varmasti säilymään pussiteevarastoni vakioasukkina tulevaisuudessakin.

Keisarin morsian antaa mielikuvan lämmittävästä teestä. Sen tuoksussa on syvää marjaisuutta, jota maku tukee lujalla otteella. Makuaistimus on pitkä, selkeä tie, jolla kohdataan lempeää marjaisuutta sekä lämmittävää mausteisuutta.

Tämä mustien teiden helmi on yksi loistavimmista perusteistä, joka ei koskaan petä. Loistavan siitä tekee juuri vankka kokonaisuus, jossa sekä tuoksu että maku ovat vahvasti symbioosissa. Lisäksi tämä hieno aromisoitu tee tuntuu käyttäytyvän ikään kuin kiinalaisen keisarin morsian; luonne on hienostunut, vakaa ja perinteikäs.

Tee on itsessään jo niin vahva makuelämys, ettei sen kanssa tarvitse välttämättä nauttia mitään. Jos mieli kuitenkin halajaa jotain purtavaa, niin erilaiset pienet leivokset voisivat tukea hyvin teekokonaisuutta. Kyseinen pussitee on kaiken kaikkiaan oivallinen jälkiruokatee. Koska kyse on lämmittäviä piirteitä vihjaavasta teestä, soveltuu Keisarin morsian erityisesti myös hyvää perusteetä arvostavan teenjuojan ilta- tai syyslämmittäjäksi.

arvosana: ****-

***

Mulperi vihreä tee

 

valmistaja/jakelija: -

haudutus: kuten vihreät pussiteet, n. 3-4 min

Törmäsin tähän vihreään teehen ollessani Thaimaassa lomalla nuorempana. Ostospäätös oli alunperin äitini, sillä tuolloin en vielä ollut tutustunut teiden kiehtovaan maailmaan. Tee oli vuosia äitini teehyllyssä, ja pakkauksen viimeiset pussit siirtyivät omistukseeni erehdyttyäni maistamaan sitä vieraillessani äitini luona viime keväänä.

Teen tuoksu on mieto. Olen aistivinani ruohoisuuden sijasta pensasmaisuutta. Mitä enemmän tuoksuttelen teetä huomaan, että tuoksun jälkimainigeissa voi tavata itse mulperimarjan aromin.

Aivan kuten tuoksussakin on havaittavissa, löytyy maustakin pensasmaisuutta. Jälkimaussa on vasta selkeästi mulperi. Ensimmäisellä hörppäyksellä voisi luulla nauttivansa mitä tahansa vihreää teetä, mutta jälkimaussa ymmärtää tehneensä tuttavuutta mulperin hienostuneen vivahtuneisuuden kanssa. Teetä tahtoo hörppiä lisää, sillä makumatka on kuin seikkailu pensastiheikköön, jossa joutuu tekemään töitä löytääkseen juurille. Juuri tämä ansioituminen tekee tästä vihreästä teemausta erityisen hyvän vihreän teen vivahteella.

Pienet suolaiset purtavat voisivat olla täydellisiä tarjoiltavia tämän teen kera. Maku on kuitenkin niin hienostunut, että vihreän teen todelliset ystävät tahtovat varmasti nauttia aistikkaat kupillisensa ilman lisukkeita. Harmillisesti kyseinen tee on jäänyt minulle valmistajansa osalta mysteeriksi, enkä ole vielä toistaiseksi törmännyt muihin vastaaviin mulperiteihin Suomessa. Mikäli joku onnekas löytää vastineen, suosittelen oitis tarttumaan hetkeen...!

arvosana: ****+

 

*Koiramainen petoeläin*

Tässäpä uusi pikkukrypto lukijoiden iloksi! :) Ratkaisun iloa...!

*Musiikkia idän mantereelta*

Jokin aika sitten muistin sattumalta, miten hyvää musiikkia aasiassa tehdään. Erehdyin kuulemaan etäisesti tutunkuuloisen kappaleen erään tuttuni linkittämänä, ja jäin pohtimaan, mikä artisti mahtoi olla kyseessä. Lopulta esiintyjä paljastui T-ARAksi, suosituksi K-pop-tyttöbändiksi.

***

Musiikkimakuni on aina ollut hyvin laaja; olen jo pitkään pitänyt niin Timberlaken samettisen sykkivästä r´n´b:stä aina Chopinin melankolisiin pianoesityksiin. Aasialaiseen musiikkimaailmaan tutustuin todenteolla yläasteella ja lukio-aikana anime-sarjojen välityksellä, joista monet "tunnarit" jäivät mieleen; tulin tutustuneeksi esimerkiksi Bleachin ja Death Noten kautta lahjakkaisiin artisteihin ja heidän tuotantoihinsa. Japanilainen musiikki oli löytänyt myös polkunsa jo ala-asteella sydämeeni monien videopelien mainingeissa.

***

Final Fantasy-pelisarjan luottosäveltäjä Nobuo Uematsu sekä Silent Hillin äänimaailman selkäranka Akira Yamaoka ovat jääneet pysyvästi mieleen aasialaisten videopelisäveltäjien kermana. Uematsu loihti FF-pelisarjaan upeita, maalauksellisia ja tunnelmallisia sävelsfäärejä aina ensimmäisistä peleistä kymmenenteen osaan. Yamaoka taas väritti Silent Hill-sarjan ensimmäiset osat synkeillä, painajaismaisilla mutta myös erittäin tunnetta tihkuvilla ääniraidoillaan. Kummallekin taiteilijalle yhteistä on tinkimättömyys sekä persoonallisuus.

***

Aasialaiset musiikkigenret ovat saaneet muualla päin maailmassa omat lempinimensä, joissa karkeasti sanottuna maan ensimmäinen kirjain paljastaa musiikkigenren vaikutuspaikan ja jälkimmäinen osuus itse genren. Täten siis esimerkiksi K:lla alkavat genret ovat Etelä-Koreasta ja J:llä Japanista. Päälajeina toimivat pop ja rock, mutta myös heavy, r´n´b sekä muut alalajit ja underground osastot aina fiftariveivailusta syntetisaattorimusiikkiin ovat läsnä. Itse asiassa juuri underground-osastot ovat olleet viime aikoina hyvinkin suosiossa idempänä.

***

 

***

Mikä sitten tekee sellaisista artisteista kuin Hikaru Utada, Gackt, T-ARA, Morning musume, Malice Mizer tai Dir En Grey loistavia...? Äärimmäinen lahjakkuus, huolellisesti pohdittu ulosanti, toisiaan täydentävät yhtyeenjäsenet sekä myös häikäisevän loistava live-esiintyminen propseineen ja lavasteineen tulevat ensimmäisinä mieleen. Toisin kuin täällä länsimaisen valtavirtamusiikin parissa, ovat sanellut ja sanelemattomat säännöt erityisen läsnä aasialaisissa musiikkipiireissä. Asiaa voisi verrata vaikkapa the Beatlesin kovakätisiin managereihin, jotka määrittelivät pitkälti bändin keikkapaikat ja -tyylit. Managerit ovat aasialaisten bändien ja artistien suonissa virtaava veri ja aivot, siinä missä lahjakkaat muusikot toimivat keuhkona ja sydämenä.

***

Aasialainen mentaliteetti työn, opiskelun ja lahjakkuuden suhteen on myös astetta "hard corempaa" kuin länsimaissa. Vain todelliset tähdet pärjäävät musiikkibisneksessä, jonka kääntöpuolet ovat valjenneet bändissä kuin bändissä; eipä liene millään aasian mantereella bändiä, jonka katraasta ei olisi erotettu jossain vaiheessa jäsentä huonon käytöksen tai kohtalokkaan erehdyksen vuoksi. Miettikääpä olisiko ollut mahdollista erottaa jotain Spice Girlsin jäsentä poikaystävän tai tupakoinnin takia? Ennenkuulumatonta!

***

Aasiassa musiikkia tuotetaan suurella sydämellä ja sielulla. Muusikot ovat loisteliaita ja innovatiivisia, monesti myös erittäin persoonallisia tapauksia, mikä ruokkii jo sinänsä potentiaalisten kuuntelijoiden uteliaisuutta. Tästä esimerkkinä Gackt, joka ei ole antanut julkisesti mitään henkilötietoja itsestään väittäen faneilleen olevansa vampyyri, jonka lempiharrastuksiin kuuluu filosofisten kirjojen läpikahluu kynttilänvalossa. Tai mitäpä länsimaisen populäärimusiikin suurkuluttaja voisi tokaista samaisessa yhtyeessä Gackton kanssa aikanaan vaikuttaneesta Manasta, joka kirjaimellisesti elää epäkuolleen elämää ja joka ei suostu antamaan haastatteluita vaan värvää puhujakseen aina toisen henkilön...?

***

Idän musiikki ei koskaan lakkaa kietomasta pauloihinsa. Itselleni se antaa toisinaan paljon enemmän kuin länsimainen musiikki, sillä monet kappaleet on tuotettu niin rikkaalla kädellä, että kuuntelukertoja kerääntyy lukuisasti enemmän kuin läntisen naapurinsa tuotannosta. Toki täytyy muistaa, että tähänkin kermavaahtoon mahtuu sitä voiksi juoksettunutta sakkia kuten mihin tahansa keskusteltavaan aiheeseen ja yleistykseen. Yleistys pysyy allekirjoittaneen mielessä kuitenkin niin positiivisena, että mikäli tuosta samaisesta voista kakkua ryhdyttäisiin leipomaan, päätyisi se kaikesta härskiydestä huolimatta muistuttamaan lopulta jotain Hayao Miyazakin luomusta.

***

...niille lukijoille, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä aasialaisesta musiikista, laitan lopuksi linkkejä omiin suosikkeihini. Vaikka vakaumuksellisuutenne musiikin suhteen jäisikin Pavarottin ja Arja Korisevan tasolle, olkaa ennakkoluulottomia ja kokeilkaa toisinaan vaikkapa jotain idempää tuulahtavaa: saatatte huomata löytävänne itsenne erittäin virkistävistä ulottuvuuksista!

Utada Hikaru - SAKURA Drops 

Gackt - Mizerable

Malice Mizer - Au Revoir

T-ARA - Number 9

Morning Musume - Sakura Mankai

Maximum the Hormone - Zetsubou Billy

Nobuo Uematsu - To Zanarkand 

Akira Yamaoka - Promise